Pauli Nevalainen, koulun perustaja

Pranan on perustanut joogaohjaaja Pauli Nevalainen, joka on koulutukseltaan ortopedinen osteopaatti, luontaisterapeutti, shiatsuterapeutti ja hieroja. Lisäksi hän on opiskellut kiinalaista lääketiedettä Nei-jing koulussa. Hän on myös perehtynyt Intialaiseen lääketieteeseen Ayurvedaan. Pauli on ohjannut astangajoogaa noin 14 vuotta muun muassa Tampereen Astangajoogakoululla.

Pauli on harjoitellut itse astangajoogaa 16 vuotta lähes päivittäin. Matkan varrella hänelle on sattunut muutamia vakavia vammoja (esim. selkärangan murtuma auto-onnettomuudessa), jotka ovat olleet erittäin opettavaisia hänen astangapolkunsa kannalta. Näiden vammojen kautta hänen ymmärryksensä astangajoogan terapiapuolesta on syventynyt.

Paulin tapaan suhtautua astangajoogan harjoittamiseen vaikuttaa myös hänen taustansa kamppailulajeista ja itämaisista hoitometelmistä. Pauli on harjoitellut nuorempana mm. Korealaista kamppailulajia TaeKwon-doa, jossa hänellä on musta vyö. Nykyisin hän harjoittelee astangajoogan lisäksi japanilaista budolajia Kashima shin ryu:ta (musta vyö).

Pauli aloitti astangajoogan harjoittelun Tampereen Kansalaisopistossa vuonna 1997 ja hän koki sen heti omaksi jutukseen. Ensimmäisen kerran hän oli Intiassa tärkeimmän opettajansa Lino Mielen opissa vuonna 1999. Sen jälkeen hän on käynyt neljästi Intiassa harjoittelemassa muutaman kuukauden jaksoissa muun muassa edesmenneen guruji Sri K. Pattabhi Joisin johdolla.

Yksi suurin kehitysvaihe joogan tiellä Paulilla on ollut isyys suhteessa harjoitukseen ja siitä seurannut asioiden uudenlainen tärkeysjärjestys. Paulilla on 9- ja 7-vuotiaat pojat Aatos Ja Otso.

Jooga on elämää varten eikä toisin päin.

 

 

Kata Karjalainen

Kata aloitti astangajoogan vuonna 2010 Om Yoga -koululla, josta siirtyi Tammelan astangajoogakoulun kautta Pranaan. Huomattavat sisäiset ja ulkoiset muutokset ovat innostaneet eteenpäin joogan tiellä, jopa niin, että harrastuksesta on tullut enemmänkin elämäntapa. On ollut myös jännittävää huomata kuinka yli kolmikymppisenä voi muuttua liikunnalliseksi ihmiseksi, myös sellainen, jolle kaikenlainen urheilu on ollut vastenmielistä.

Kata aloitti ohjaamaan astangajoogaa Pranassa loppuvuodesta 2012.

*

 

Ville Saha

Moro,
Tutustuin astangajoogaan vuonna 2002 Petri Räisäsen vetämällä alkeiskurssilla. Joogaharjoitukseni alkutaival ei ollut helppo. Yliyrittäminen ja tehokas ”asanajumppaaminen” kostautui erilaisina kipuina ja muina vaivoina. Vuonna 2008 monien erilaisten joogakokeilujen kautta päädyin Paulin pitämälle jatkokurssille Tampereen astangajoogakoululle. Kyseisellä kurssilla monet asiat loksahtivat kohdalleen ja löysin tieni astangajoogan pariin.
Olen oppinut harjoittelemaan omien resurssieni mukaan, pikkuhiljaa. Harjoitus tulisi ottaa hengitys kerrallaan, asana kerrallaan ja harjoitus kerrallaan. Toisina päivinä harjoitus vaan sujuu paremmin. Olen harjoitellut Pranassa säännöllisesti sen perustamisesta lähtien. Kokemukseni astangajoogasta on syventynyt tänä aikana. Astangajooga lupaa harrastajalleen paljon mutta se todellakin palkitsee sinnikkään ja nöyrän harrastajansa. Henkinen kehitys tapahtuu fyysisen harjoituksen kautta. Astangajoogasta saatava hyöty ja harjoituksen jälkeinen olotila pitää jokaisen päästä itse kokemaan. Tervetuloa.

*

 

Sara Vuorela

Terve! Ohjaan Pranassa astangajoogan perus- ja jatkotunteja. Aloitin itse harjoittelun Paulin alkeiskurssilla vuonna 2009. Harjoittelu vei mukanaan ja vaikutuksia tuli heti nopeasti ja paljon, sekä kehon että mielen tasolla.

Jooga on tuonut elämääni pysyviä muutoksia. Jooga pysyy kehossa, toisin kuin lenkillä käynti tai muu puhtaasti liikunnallinen toiminta, jonka hyödyt kokemukseni mukaan alkavat kadota aika pian, jos harjoitteluun tulee taukoa.

Myös joogassa säännöllisyys on tärkeää mutta toisinaan elämässä tapahtuu niin paljon, ettei kaikkeen voi keskittyä. Joogan harjoittelu on kuin tapaisi hyvän vanhan ystävän vuosien jälkeen: jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin. Jokainen hengitys on yhtä tärkeä – myös harjoituksen ulkopuolella.

Minulle joogan tärkeimmät opetukset ovat olleet lempeys itseä kohtaan ja sen hyväksyminen, että kaikki muuttuu alituisesti. Parasta joogassa on se, ettei sillä tiellä koskaan tule valmiiksi.